Ei kukaa voi kieltää

Argh, eilen oli todelline vitutus päivä. Mun frendi delas toissa päivänä ja mä oisin nii halunnu pullon brenkkuu jeesaa ees hetkeks mun paskaa oloo, mut ei. "Se ei auta mitään, mä kelaan vaan sun parasta". MITÄ VITTUA?! Enköhän mä ite tiiä mikä on mulle parasta ja mikä ei. Voi kristus mä sanon. Juon brenkkuu millon haluun, eiks se oo jo vittu tarpeeks et lopetin kaman? Ei näköjää, vitun tyytymättömät emäsnussijat!

Tänää kelasin hommata sen vitun brenkun, ja mennä jonnekki rauhalliselle kalliolle dokaamaan sen yksin, ja sit karjua ja kirota tän maailman julmuutta siel ittekseni, ilman et kukaa äpärä tulee valittaa metelistä. Se on mun tapa kelaa frendin delaamist, jokane tyylillä. Ei kukaa muu voi tietää, mikä mua jeesaa pääsee siit yli. Ja paskin neuvo oli se, että mun pitäis vaa unohtaa se. Wtf, varmaa mä vaa UNOHDAN sen et mun frendi on delannu?! Mikä vittu näitä ihmisiä vaivaa? Mä en todellakaan oo menossa sinne terapiaa tänää, mä pidän ihan oman terapia illan tänää.

Pitkä sunnuntai

Moro, täällä ollaan. Olin tosiaan 2kk katkaisuhoidossa, joka on auttanut selvittää mun päätä ja päihteiden käytön syytä. Mut edellee jokane neula, pilleri tai muu vastaava muistuttaa mua kamasta. Oon kuitenki pysy kuivilla, tai no, kyl mä dokaan, mut subust oon pysyny erossa. En kyl kelannu koskee siihe paskaa enää. Prinssi ei kyl vaa tajuu mua, siis et miten mä pystyn olee sen kaa vaik se käyttää. Hyvin kyl oikeestaa, oonhan mä sentää sen muija. Ja kyl mä sitä rakastan, omalla tavalla. Enkä vois sanoo, et se ois muuttunu, etten siks rakasta sitä enää. Mä oon muuttunu, se on edellee se sama jäbä kenee rakastuin joskus. Kelasin kyl mainita sille siitä, et mulle ei saa ees tarjoo mitää, koska en haluu siihe tilanteesee et joudun kieltäytyy. "Ei" on jotenki vaa nii vitun vaikee sanoo. Joten parempi vaa olla joutumatta siihe jamaa, et himot on nii suuret, et myönnyn (tai no alennun) ruiskuu.

Nyt mä käyn jubailee jonku ämmän kaa joka toinen viikko mun päihteiden käytöst ja tuntemuksist menneisyyttä kohtaa. Ja pitäs samal muka kelaa syitä, miks välit mutsin kaa on mitkä on. Sori pitäis sanoo, mut en oo viel tarpeeks valmis nielee mun ylpeyttä. Katotaa ajan mittaa. Viel en kadu tekojani.