Wohoo, seiska luokka loppu, kesäloma alkoi. Olin jopa seiska luokan aikana saanut kavereita koulun ulkopuolelta, koska kaikki koulussa vihas mua ja kiusas. Tosin, kaverini oli 2-3 vuotta vanhempia, joten mä olin periaatteessa vielä ihan pentu verrattuna niihin. En halunnu näyttää sitä et olin viel pikku tyttö, joten tein perässä samat asiat ku neki. Dokasin, aloin polttaa, en vastannu mutsille puhelimee yms. Ja säädin vanhempien jätkien kaa. Riidat himassa oli aivan kamalia, etenki ku jäin kii siit et olin pölliny himast kaikki massit ja viinat. Sillon mutsi heitti mut ekan kerran himast pihalle. Must tuli ns. orpolapsi. Asustelin sit mun parhaimmal frendil. Sinä aikana alettii hiisaa ja vetää ryynei. Olin todella menettämässä kontrollin mun elämäst. Olin joka päivä sekasin, pöllin kaupast safkaa ja juomii, enkä välittäny mistään muusta ku siitä, mitä mul sil hetkel oli: mukamas helvetin hauskaa. Kesäloma loppu, ja oli aika palata arkeen. Mihin ihmeen arkeen? Koulu ei kiinnostanu vittuakaan koska tiesin ettei mul ollu siel frendei, ja kaikki vihas mua. Menin kuitenki ekat pari viikkoo kouluu, kunnes lopetin siel käymisen kokonaa. No, ei sen puolee et mun paras frendikää ois hirveesti kouluu käyny. Lintsattii yhes koulust ja duunailtii kaikkee paskaa. Sossut uteli mun elämäst koko ajan, ja sitä miksen käy kouluu. Uhkaili laitoksel, mut mutsi puolusteli koko ajan kaiken maailman sairasteluilla ja lomamatkoilla. Se ei halunnu mua laitoksee. Se pelkäs menettävänsä mut sen jälkee kokonaan. Sain jäädä himaan. Mut siirrettii tarkkikselle joululoman jälkeen (jonka aikana alotin käyttää subuu). Siel mä kävin, tosin aamutuntei saatto jäädä välistä ku nukuin pommii, mut kävin siel. Tein tunnil tehtävät ja himas läksyt. En mäkää halunnu laitoksee, mut kuka nyt haluis? Ainoo ongelma subun käytös oli se, etten saanu porukoilt massii ku olin niille jo periaattees yli 200€ auki. Mut sit frendi neuvo, et mun pitäis pokaa joku niist jäbist itelleni, et se hommais mulle subut. Olin 14v ja ne jäbät siel oli kaikki ainaki yli 25 vuotiaita. Kelasin, et mihin vittuun mun elämä on menossa. No, sit mä sain Prinssin. Ihmettelen sitä et me ollaa vielki kimpas. Tai no, et se on katellu mua näin pitkää ja rahottanu mun elämisen. Tosin, se saa sen porukoilt massii, koska muuten se joutuu tekee rikoksii et se saa massii ja sit se joutuis linnaa. Sen porukat ei haluu sitä. Niihin toimii kiristys, mun porukoihin ei.
Tässä sitä nyt ollaan, 3 vuotta duunattu tätä samaa paskaa. Frendei on kuollu matkan varrel, on otettu turpaa, on annettu turpaa, ollaa oltu kyttien kaa tekemisis, osa on käyny valtion hotellis, osa on siel vieläki, jotku on lopettanu nää hommat, toiset on vaa kadonnu. Ja mä? Mä vaan yritän pitää itteni kasassa.
